Tuloksellisuusdialogi – yhdessä tekemistä ja oppimista

Kokoonnuimme perjantaina yhdessä hankkeen toimijoiden kesken Tampereelle käymään tuloksellisuusdialogia.

Keskustelun ruokkimiseksi Petra Haapala esitteli haastattelututkimuksensa tulokset. Haastatteluaineisto sisältää 30 haastattelua. Palaamme tuloksiin lähiaikoina.

Tuloksellisuusdialogi -päivän tavoitteena oli tuottaa 100 ideaa tuloksellisuusdialogin edistämiseksi kunnissa. Hieman jäimme tuosta tavoitteesta, mutta kunhan istumme tutkijaporukalla reflektoimaan perjantain istuntoa, saamme varmasti asettamamme tavoitteen täyteen.

Dialogi oli monipuolista ja nosti esiin monen tasoisia avointa tuloksellisuuskeskustelua ja organisaation oppimista haittaavia tekijöitä. Näitä yritimme parhaamme mukaan kääntää kehittämisideoiksi.

Jaottelimme ideat alustavasti yksilö-, ryhmä- ja organisaatiotasoille. Petran alustuksen lisäksi Tomi Rajala tökki omalla alustuksellaan keskustelua kolmen teema-alueen suuntaan.

  • Sama informaatio synnyttää erilaista oppimista
  • Dialogit ketjuuntuvat
  • Tuloksellisuusdialogi ja ohjaaminen

Näistä ensimmäinen teema tuotti eniten kehittämisideoita. Toinen osoittautui vaikeaksi teemaksi. Kolmas synnytti taas runsaasti keskustelua, mutta konkreettiset ideat jäivät melko vähiin. Käsitykseni mukaan osallistujat lähtivät kuitenkin viikonlopun viettoon takaraivoissaan uudenlaisia ajatuksensiemeniä.

Tuloksellisuusdialogin yhtenä tavoitteena on luoda organisaatioon parempaa tilannekuvaa – tuloksellisuustietoisuutta. Tämä tarkoittaa parempaa ymmärrystä tavoiteasetannasta ja organisaation menestymisestä sen toiminnan kannalta tärkeillä alueilla.

Tilannekuvan luomisen näkökulmasta tuloksellisuusdialogin voima on erilaisten tulkintojen ja näkemysten yhteen saattamisessa. Dialogi toimii pelinä henkilökohtaisten tulkintojen ja käsitysten arvioinnille. Tällöin mielenkiintoisia kysymyksiä ovat muun muassa: miten tuloksellisuusdialogi voi tukea yksilökohtaista oppimista ja miten tämä erilainen oppiminen saadaan yhteiseen käyttöön?

Tuloksellisuusdialogien ketjuutumisesta kirjoittelin viime viikolla. Tämän teeman osalta haastoimme käytännön asiantuntijoita pohtimaan vastauksia kysymyksiin: Miten ahdistava tuloksellisuusmörkö muutetaan positiiviseksi voimavaraksi? Mitä välineitä ketjuuntumisen (tiedonkulun)
synnyttämiseksi ja tukemiseksi on olemassa?

Mörkö-assosiaatio peräänkuuluttaa avointa keskustelua syyttelypelien sijaan. Huonoja tuloksia ei pitäisi lakaista maton alle eikä painopiste pitäisi olla syyllisten osoittelussa. Tuloksellisuusdialogin pitäisi näiden sijaan analysoida tilannetta ja etsiä ratkaisuja epäonnistumisiin.

Kolmas teema johdatteli dialogimme ohjaamisen ja johtamisen kysymyksiin. Havainnollistimme eroa tuloksellisuusdialogin ohjaamisen ja tuloksellisuusdialogilla ohjaamisen välillä. Tämän sanaleikin seurauksena voidaan tunnistaa tärkeä muutos osallistujan roolissa. Ohjattavasta tuleekin ohjaaja. Kiehtova ajatus.

Millaisilla käytännöillä tuloksellisuusdialogia/tuloksellisuusdialogilla voi ohjata? Ohjausjärjestelmien näkökulmasta erittäin keskeinen kysymys, jota pitää pureskella lisää. Toisaalta, jos tuloksellisuusdialogi voi toimia ohjausjärjestelmänä niin miten voimme seurata sen kulkua ja onnistumista?

Erityisesti nämä viimeiset kysymykset tuntuivat sytyttävän kiillon ainakin muutaman osallistujan silmiin. Minulle tämä oli mittari yhteisen tuloksellisuusdialogimme onnistumiselle.

Onko sinulle ideoita edellä esitettyjen kysymysten vastauksiksi. Osallistu dialogiin ja lähetä meille ideasi täältä.

Harri Laihonen

 

 

Mainokset

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s